100 ja 1 lajia
16.9 aikaisen aamun hammaslääkärikäynnin jälkeen tuli mahdollisuus valita keskustan alueelta jokin ulkoilupaikka, joten suuntasin ensimmäistä kertaa vuodelle Seurasaareen. Mannerheimintieltä kävelymatkaa oli enemmän kuin muistin alkuun, mutta onneksi saari itsestään on melko pieni! -- Tai niin kuvittelin, oli nimittäin viikon kestäneen flunssan jälkeen polvet ja selkä kovilla. Oli harmaa, tuulinen ilma, sadetta luvattiin iltapäiväksi, joten minun pitäisi ehtiä hyvin kuivana kotiin. Sillalla vastaan tuli kuuden poikasen ja kahden aikuisen perhe kyhmyjoutsenia sukimassa sulkiaan ja toisella puolella nukkui tuulta vasten sinisorsia. Salmea kiikaroidessa erottui merestä tukkasotkia, silkkiuikkuja sekä kala,- ja harmaalokkeja , kun yksittäinen sirahtava ääni haki huomiotani ja yllätyksekseni yksinäinen törmäpääsky lenteli päämäärättömän oloisena taivaalla. Oliko se jäänyt ystäviensä muuttoparvesta jälkeen? Saarelle ehtiessä kuului viuhahtavia siiveniskuja ja parinkymmenen linnun p...